Sunnuntai-illan ratoksi ajelimme Nurmesjärven
lintujärvelle metsäautoteitä. Palasimme hiukkasen
eri reittiä, sen varressa oli tehty
"metsänhoidollisia toimenpiteitä".
Mietin, mitä tai mikä on synti. Tätä raiskiota katsoessa tulee väkisinkin mieleen, että yksi raskaimmista synneistä on metsäluonnon saattaminen tällaiseksi raiskioksi. Käsittääkseni näistä hakkuista eniten hyötyvät suuret metsäyhtiöt....
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteinen metsiensuojeluohjelma Metso rahoittaa uudenlaista hanketta, joka ensimmäistä kertaa sovittaa uskottavasti yhteen talousmetsien hakkuita sekä metsien virkistys-, matkailu- ja luontoarvojen säilyttämistä. Hankkeen vetäjänä toimii uusien metsänhoitomenetelmien kaupallinen pioneeri Innofor Oy, joka oli myös Kärsämäellä järjestetyn hakkuunäytöksen organisoija.
Johtava metsäneuvoja, hankkeen ohjausryhmän koordinaattori Juhani Saarikoski Innofor Oy:stä kertoo, että uudet metsänhoitomenetelmät mahdollistavat taloudellisesti tehokkaan metsienhoidon avohakkuitta tai korkeintaan pienaukkoja tehden. Menetelmä perustuu yläharvennuksiin sekä metsien luontaisen uudistumiskyvyn käyttöön. Isoja puita, joista saa sahatavarahinnan, poistetaan samoin kuin huonolaatuiset pienemmät. Ylitiheitä ryhmiä harvennetaan; kasvamaan jätetään siten vain terveet pienemmät puut sekä toki jättöpuita maisemaa komistamaan. Aikaisemmin on kuviteltu, ettei alikasvospuiden säästö ole mahdollista suurilla hakkuukoneilla, mutta luulo on osoittautunut vääräksi. Toki tarvitaan taitava korjaaja sekä koulutusta uuteen menetemään. Metsien monikäytön kannalta menetelmän ydin on siinä, että metsään jää hakkuun jäljiltä paljon puita ja se on retkeilykelpoinen" toteaa Saarikoski. "Jättämällä metsään lisäksi tarkoituksella esimerkiksi suuria jättöpuita sekä lahopuuta voidaan sen luonto- ja elämysarvoja parantaa entisestään metsänomistajan tulojen kärsimättä. Jokaisessa kunnassa on kuntalaisille ja matkailulle tärkeitä metsäalueita, jotka haluttaisiin säilyttää. Innoforin kehittämät metsänhoitomenetelmät ovat haasteen ratkaisu."
Kun katson teitten varsiin kasattuja risu- ja kantopaketteja, toisaalla metsäautoteillä levitystä odottavia apulantasäkkejä, ihmettelen ihan kauhian paljon! Luontainen lannoitus kerätään pois, apulantaa kylvetään tilalle. Hakkeeksi menevän risun ja hakkeeksi menevien kantojen korjauskustannukset ovat valtavat, kilowattitunti maksaa varmasti maltaita! Haluaisin tietää, mikä on valtion tuki näin tuotetulle energialle ja perustelut, millä Pekkarisen "risupakettia" väitetään kestävän kehityksen energiaratkaisuksi!
Tässä Nurmesjärven laavulla otetussa kuvassa PIKKUTIKKA naputti lahoa katkennutta koivua kahvittelijoista mitään välittämättä. Hauska oli seurata. Nurmesjärven suojelu lintujärveksi on loistava teko, vastaavia tekoja myös metsäpuolelle!
Käykäähän ihmiset Nurmesjärvellä!
Suosittelen!
eila
