Perusasioita
Kirjahyllyssäni ylähyllyllä ovat tärkeimpinä vihkiraamattu,
Seitsemän veljestä, Tuntematon sotilas ja PERUSTUSLAKI. Loppiaisena kinkkua
hävitettäessä keskusteltiin nuorison kanssa tasa-arvosta. Mitä se on? Haettiin
hyllystä perustuslaki. Perustuslain 2 luku § 6 toteaa yhdenvertaisuudesta (tasa-arvosta) näin: ”Ihmiset ovat
yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella”.
Perustuslaissa mainittu ”muu henkilöön liittyvä syy” on
mielestäni esimerkiksi asuinpaikka. Kun liikenneministeri Berner suunnittelee
liikenneväylien yhtiöittämistä ja maksuja autoilijoille ajettujen kilometrien
mukaan, hän ei mielestäni toimi perustuslain mukaan. Syrjässä asuva ei enää ole
yhdenvertaisessa asemassa suurissa liikekeskuksissa asuvien kanssa . Hänen on
pakko käyttää yksityisautoa voidakseen hoitaa asioitaan, koska julkista liikennettä
ei yksinkertaisesti ole. Samalla hän maksaa polttoaineverossa tiestön kunnossapitoa. Keskittäminen ja
yhtiöittäminen, kansan kokoaminen mielellään kehä kolmosen eteläpuolelle, on ilmeisesti
ministerillä tavoitteena. Tietenkin myös yhtiöitten rikastuttaminen.
Ruotsissa ollaan ottamassa askeleita toiseen suuntaan. Ylen
uutisten mukaan siellä esitetään 500 miljoonan kruunun tukea asukkaiden
houkuttelemiseksi maaseudulle, helpotuksia lääkäreiden ja hoitajien
opintolainoihin sekä 10 000 työpaikan siirtämistä Tukholmasta maaseudulle.
Pohjois-Ruotsissa tukea saisivat esim. Pajalan, Övertorneån, Jokkmokkin ja
Arvidsjaurin kunnat. - kaikki
hillareissuilta tuttuja paikkoja. Ehdotuksen on tehnyt maaseutuministeri
Sven-Erik Bucht ja sitä kannatetaan yli puoluerajojen. Kokoomuslainen
maaseutukomitean jäsen Ulf Berg sanoo , että tämä on askel kohti elävämpää
maaseutua ja että komitea on esitystä
tehdessään ottanut mallia Norjasta, jossa on hyvinvoiva maaseutu. Pohjoisimmassa
Norjassa Finnmarkin alueella on jo pitkään ollut voimassa laki, että mikäli
nuori sitoutuu valmistuttuaan (opettaja, lääkäri jne) toimimaan ammatissaan Finnmarkin
alueella viisi vuotta, hän saa opintolainansa anteeksi. Kuka – mikä puolue –
meillä puhuu hyvinvoivan maaseudun puolesta?
Perustuslain 2 luvun 16 §:n otsikkona on ”Sivistykselliset
oikeudet” . Pykälässä sanotaan
esimerkiksi näin: ”Julkisen vallan on turvattava , sen mukaan kuin lailla
tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja
erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää
itseään varattomuuden sitä estämättä.”
Niin pääministeri Sipilä, ulkoministeri Soini kuin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Aleksander Stubb
vannoivat ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Toisin kuitenkin kävi. Olemme matkalla
yhteiskuntaan, jossa lasten ja nuorten tulevaisuuden ratkaisee vanhempien
varallisuus, Joulun aikana käydyissä keskusteluissa totesimme, että paras aika
Suomessa on ohi. Koulutuksen kannalta edullisimmassa asemassa ovat olleet
sukupolvet, jotka ovat käyneet peruskoulun ja sen jälkeen voineet opiskella
valtion takaamalla lainalla ammattiin, joka on ollut mieluinen – tai jos tuli
ensin väärä valinta, opiskelleet uuden ammatin.
Nyt on juhlavuosi. Suomi 100 v. Toivottavasti voimme puhua
hyvinvointivaltiosta vielä tulevaisuudessakin.
Hyvää juhlavuotta kaikille Eeva Kilven sanoin: ”Elämä on
arvaamatonta. Milloin tahansa voi tapahtua jotakin hyvää!”
